Digitalisaatio, digitointi...? Paina nämä 8 digitermiä mieleen | Finnchat Blogi

Paina nämä 8 digitermiä mieleen

Digiä siellä ja digiä täällä. Viime vuosina teknologia on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin, minkä seurauksena sanavarastoomme on putkahtunut uusia termejä tuon tuosta. Nämä trendikkäät sanat tulevat nykyään usein vastaan niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin internetissäkin, ja toisinaan tuntuukin, että merkitys sanojen takana helposti unohtuu vallitsevan hypen ympärillä. Monet näistä sanoista kuulostavat lisäksi toisiinsa verraten hyvinkin samanlaisilta, joten ne on helppo sekoittaa keskenään, ja siten niitä saatetaan käyttää hieman väärissä yhteyksissä.

Tätä hämmennystä helpottamaan loimme listan, johon keräsimme tämän vuosikymmenen tärkeimpiä digitermejä lyhyiden selitysten kera. Ota siis viimeistään nyt termit haltuun tästä digiajan lyhyestä oppimäärästä!

Digitalisaatio

Digitalisaatiolle on lukuisia määritelmiä, ja näkökulma saattaa hieman vaihdella vaikkapa poliitikon tai yritysjohtajan välillä. Yksinkertaisesti kuvattuna digitalisaatio on nykyisten prosessien kehittämistä teknologisten uudistusten avulla entistä paremmiksi. Niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin toiminnot siirtyvät enemmän ja enemmän digitaaliseen muotoon, ja asioita hoidetaan yhä useammin teknologiaa ja automatisaatioita hyödyntäen. Digitalisaatio on siis muutosta, jolla pyritään kasvuun ja kehitykseen.

digitalisation-development

Viimeistään uudessa hallitusohjelmassa digitalisaatio on tullut kaikkien korville, jossa se on hyvin keskeisenä teemana. Yksittäiselle henkilölle tai pienelle yritykselle digitalisaatio voi kuitenkin kuulostaa liian isolta teemalta, joka siten saattaa jäädä vain kliseiseksi hype-sanaksi, josta puuttuu selkeä konkretia. Kannattaa siis pitää mielessä, että digitalisaatiota tehdään pienin askelin, eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan.

Lue lisää: tivi.fi – Miten sinä määrittelet digitalisaation?

Digitalisointi

Digitalisaatiota käytännön tasolla. Yksinkertaisena esimerkkinä, kunnan tai yrityksen tarjoamia palveluja voidaan digitalisoida niin, että asioiden hoitaminen on mahdollista verkossa. Inhimillisten virheiden määrä vähenee ja rutiiniluonteiset tehtävät hoituvat automaattisesti internetissä – palvelu tehostuu.

Enemmän aiheesta: Kauppalehti – Miksi digitalisointi on niin vaikeaa?

Digitointi

Tämä termi sekoittuu helposti kirjoutusasunsa vuoksi edelliseen, mutta kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan analogisessa muodossa olevan tiedon, kuten VHS-kasettien ja kaitafilmien, siirtämisestä digitaaliseen muotoon tietokoneelle tai esimerkiksi DVD-levylle.

Lisää aiheesta: Digitoinnin ja digitalisoinnin ero – Document House

digital-format-transformation

Digimurros / Digivallankumous

Näillä termeillä kuvataan nykyistä digitalisaation aikakautta, jossa ilmenee isoja teknologisia harppauksia. Kyseiset edistysaskeleet vaikuttavat vahvasti niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Diginatiivi

…miten diginatiivit tulevat muuttamaan työelämää?

Diginatiiveilla viitataan noin 1990- ja 2000-luvuilla syntyneeseen sukupolveen, joille uusien laitteiden ja ohjelmien käyttö on aina ollut luontevaa, sillä he ovat kasvaneet niiden ympärillä lapsesta asti. Diginatiivit suhtautuvat uusiin laitteisiin ja ilmiöihin ennakkoluulottomasti ja omaksuvat niiden käytön nopeasti.

Toisaalta on myös havaittu, että diginatiiveilta ei välttämättä luonnistu kovin hyvin monet perinteiset tietotekniset taidot kuten Excel, Word tai sähköposti. Osaaminen keskittyy lähinnä rennompaan käyttöön somessa tai pelaamisessa. Tulevaisuus näyttääkin, miten diginatiivit tulevat muuttamaan työelämää.

Lisää diginatiiveista:
Yle – Onko diginatiivien teinien hehkutuksella mitään pohjaa?
Helsingin yliopisto – Mikä ihmeen diginatiivi?

Tekoäly

Joskus myös keinoäly (englanniksi Artificial Intelligence, Al), tarkoittaa ohjelmistoa, joka pystyy suoriutumaan älykkäistä tehtävistä itsenäisesti. Karkeasti tekoäly voidaan jakaa kolmeen tasoon: Ensimmäisellä tasolla tekoäly osaa vain sen, mitä ihminen sille syöttää ja opettaa. Toisella tasolla tekoäly pystyy prosessoimaan tietoa ja siten kehittämään omaa toimintaansa. Kolmannella tasolla tekoälyn kehitys on nopeampaa, millä tahansa osa-alueella, kuin missä ihminen pysyisi mukana tai pystyisi sitä ymmärtämään.

Artificial-intelligence-algorithm-chatbot

Ensimmäisen tason tekoälyä on kaikkialla – hakukoneissa, älypuhelimissa, autoissa jne. Matkaa seuraavalle tasolle on vielä, mutta kehitys on nopeaa; monet tutkimuskeskukset ja yritykset tekevät aktiivista kehitystyötä tekoälyn parissa, ja onkin sanottu, että tekoäly tulee mullistamaan maailmaa merkittävästi. Tekoäly on siis yksi digitalisaation ja digimurroksen tärkeimmistä ajureista.

Lue lisää: Where Are We Currently? – Three Calibers of AI

Chatbot

Ensimmäisen tekoälyn tason keskustelurobotteja, jotka hoitavat asiakaspalvelutilanteita sekä esimerkiksi tilauksia internetin ja chat-ohjelmien välityksellä. Chatboteille on opetettu vastaukset kysymyksiin ja erilaisiin asiakaspalvelutilanteisiin. Edistyksellisemmissä tapauksissa chatbot oppii koko ajan uutta prosessoimalla käymiään keskusteluita. Chatbotit, kuten kaikki tekoäly, perustuvat algoritmeihin, joista on asiaa seuraavassa kappaleessa.

Chatbottien uskotaan myös vähentävän appien määrää. Miksi? Lue täältä lisää.

Algoritmi

…opetettua asiaa toistetaan kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.

Algoritmi liittyy läheisesti tekoälyyn, ja tässä yhteydessä se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan koneelle tai robotille annettua toimintaohjetta. Algoritmit perustuvat siihen, että opetettua asiaa toistetaan kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen. Tämän avulla robotti pystyy kehittämään tekemäänsä prosessia, ja oppimaan uutta pyörittämällä keräämäänsä dataa. Näin on esimerkiksi tapauksissa, joissa robotti on tullut jonkin virtuaaisen pelin mestariksi toistettuaan pelikertoja uudestaan ja uudestaan.

Algoritmit pyörivät kaikkialla kuten Googlessa ja Facebookissa. Ne mm. ohjaavat hakutuloksia sekä valitsevat sopivaa sisältöä uutisvirtaan. Tulevaisuudessa algoritmeja voidaan käyttää hyvinkin haastavissa tehtävissä kuten liikenteessä tai lääketeollisuudessa.

Lue lisää: HS:n juttu algoritmeista

/ /

Lisää aiheesta: